sunnuntai 14. elokuuta 2011

Learning to be an Aussie

Aika on täällä menny kuin siivillä, vaikea uskoa että on jo 5 viikkoa Mackayssa takana! Oon ollu superkiireinen ja ehtinykin kokea kaikkea kivaa: Tosiaankin learning to be an Aussie! Arki alkaa hiljalleen täyttyä erilaisista aktiviteeteista, oon ollu parina perjantai-iltana youth groupissa, joka on siis kirkon nuortenilta kerran viikossa. Kaveri koulusta kutsu mut sinne ja oon kyllä tykänny viettää aikaa siellä. En varsinaisesti oo mitenkään uskonnollinen ihminen, mutta näiden tavat harjottaa uskontoaan ja viettää aikaa youthissa on nii erinaista, et oon oikeesti viihtyny siellä! Lisäks oon alottamassa ratsastuksen ja netballin ens viikolla, saa vähän vaihtarikiloja (timtam-kiloja) pois :D Netball on siis australialainen koripalloa muistuttava peli, tosi suosittua erityisesti tyttöjen keskuudessa. Oon myös yrittäny käydä kotirannalla juoksemassa kerran, pari viikossa. En oo ikinä tykänny lenkkeilystä, mutta kun sitä voi tehdä rannalla ja kahlata vedessä kun juokseminen alkaa kyllästyttää... Viime viikonloppu oli tosi turtlish niin ku hostmum sano, onnistuin näkemään paljon pieniä merikilppareita kun kahlasin vedessä! Sellasia söpöjä 5 cm kokosia, vaan muutamia viikkoja vanhoja kilppareita. Olivat kyllä nopeita, en ehtiny saamaan kuvaa niistä :( Olin viikonloppuna myös ekaa kertaa uimassa täällä! Heinäkuun alussa oli far too freezing to go swimming, ja sen jälkeen oon ollu liian kiireinen. Nyt oltiin viettämässä kaunista, lämmintä lauantaipäivää rannalla Paigen, Toddin, niien kavereiden ja Rickin (hostdad) kanssa ja totesin et haluun mennä uimaan. Muut vaan pudisteli mulle päätään ja sano et vesihän on jäätävää. Nauroin niille, annoin kameran ja aurinkolasit dadille ja juoksin veteen shortsit ja t-paita päällä. Lopulta sain myös Paigen, Toddin ja niien kaverin houkuteltua veteen. Ne kilju mulle et mä oon ihan hullu ja et vesi on jäätävän kylmää. Eikä ees ollu, sanosin et oli yli 20 astetta :D

Viikko sitte näin myös ekan kenguruni! Hostmum oli just edellisenä päivänä sanonu, että mitä todennäkösimmin en tule täällä näkemään elävää kengurua, kuulemma ainoat joita täälläpäin yleensä näkee on auton alle jääneitä kengurunraatoja tien vieressä. Oon ilonen ettei mun ensimmäinen kenguru ollu yks niistä, vaan ihan ihka elävänä pellon laidassa! Oli tosin niin kaukana ettei nähny kunnolla enkä saanu kunnollista kuvaa, mutta tässä kuitenkin jonki näköstä todistetta että olin paikalla :)

Oon myös ehtiny tutustua australialaiseen ruokakulttuuriin. Nää syö tosi paljon erilaisia snackseja ja pikaruokaa. Koulun jälkeen jos mum hakee meiät ja ollaan menossa jonneki, käydään vaa maccasin (mäkki) tai hungry jack'sin (maccasia vastaava) drive thrulla hakemassa lounasta. Toinen mikä on tosi suosittua on barbeque. Viikonloppusin siis grillataan ja käytännössä kaikkeen pistetään bbq-kastiketta. Nää muutenki syö paljon enemmän lihaa kuin Suomessa, lähes aina on jotain kokolihaa, joko ihan nautaa tai sikaa tai useimmiten kanaa. Vihanneksia syyään paljon vähemmän, ja neki on aina lämpimiä, esim kukka- ja parsakaalia tai herne-maissi-sekotusta.


Alkupalat, eli jättikatkiksia, kengurua ja krokotiilia
Reilu viikko sitte käytiin ulkona syömässä, hostmum vaan totes et mun pitää päästä maistamaan perinteisiä aussiruokia, kuten kengurua ja krokotiilia. Kenguru maistu aika pitkälti samalta kuin naudanliha, en oo edes varma erottaisinko jos pääsisin maistamaan molempia peräkkäin. Krokotiilin liha on vaaleeta ja melko sitkeää, mutta tosi hyvän makusta sekin. Pysyin aikalailla seafood linjalla, otin pääruoaks paneroitua krokotiilia, jättikatkarapuja ja mustekalaa, nam :)

Ja mitä Australiassa vaihtovuoden viettäminen olisikaan ilman vegemiteä! täytyy kyllä häpeäkseni myöntää, että kesti yli 3 viikkoa Mackayhyn saapumisesta saada aikaseks maistaa sitä, mutta lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja pyysin Paigea tekemään mulle mun ihka ensimmäisen vegemiteleivän. Kaverit koulussa neuvo, että pyydä oikeeta aussia tekemään ensimmäinen vegemiteleipä, ettet vahingossa laita sitä liikaa leivän päälle :D Vegemite on siis perinteinen aussilainen leivänpäällistahna, tosi hapanta ja sanotaanko että mielenkiintosen makusta :) Voinee varmaan verrata salmiakkiin, jota suurin osa suomalaisista rakastaa mutta joka ulkomaalaisten mielestä on aivan kauhean makusta :D En tosin vihannu sitä, oli se ihan syötävää. Siitä huolimatta taidan kuitenki tyytyä voihin ja juustoon leivän päällä :D Pitää lähettää purkki vegemiteä teille Suomeen, niin pääsette maistamaan. Vähän vaikea selittää, se vaan pitää kokea :)

My very first vegemite sandwich!
Täytyy myöntää, että kaiken uuden keskellä mun enkuntaito on kehittyny tosi paljon! Opin uusia sanoja päivittäin ja oon tainnu alkaa poimia paikallista aksenttiakin joihinki sanoihin. Rakastan tätä aksenttia ja näiden slangia, muutamina esimerkkeinä lollies (sweets, candies), I reckon (I think), heaps (lots), Maccas (McDonald's)... Hyvänä ja kilttinä vaihtarina mulla kulkee sanakirja joka päivä koulussa mukana, ja on siitä aika usein hyötyäkin kun saan päähäni tarkistaa jonku sanan. Ajattelen pääosin englanniks ja siten huomaan, kun en tiedä jotain sanaa. Bussissa on hyvin aikaa ettiä sanoja sanakirjasta :) Musta tosin tuntuu, et kaverit on saanu mun sanakirjasta paljon enemmän hupia kun mä, ne rakastaa sieltä sanoja suomeks, rakentaa niistä lauseita ja kattoa ymmärränkö :D Aika usein joudun kylläkin kysymään, mitä ne yrittää sanoa, sanakirja ei ihan toimi niin ku ne luulee, ainakaa suomen kohalla. Mut hauskaa ainaki on! Ja yhen kaverin kanssa käydään melkein päivittäin keskustelu päivän kuulumisista, KOKONAAN SUOMEKS!!! :D Oon myös alkanu näkeä unia osittain englanniks! Usein unet just käsittelee kieltä ja tiedostan unessakin et se on kakskielinen :D Ensimmäistä kokonaan enkunkielistä unta odotellessa...

Terkkuja kaikille, kuulemma ainaki mummi ja pappa käy päivittäin tarkistamassa onko tullu lisää luettavaa!

-Lotta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti