30 cm...

...and all the other funny and different rules :)

Oon tänään oppinu paljon uutta koulun säännöistä ja tavoista. Kuulin mm. että MCC:ssä on sääntö, jonka mukaan niin saman kuin eri sukupuolen edustajien välinen minimietäisyys on 30 cm, ja viime aikoina oppilaita on jopa erotettu määräaikasesti tän säännön rikkomisesta. Toisin sanoen, ei kaverin tervehtimistä halaamalla, ryhmähaleja tai vierekkäin istumista, saati sitten halaamista tai suutelua poika- tai tyttöystävän kanssa! Toisaalta, onnistuin iloisesti opiskelemaan MCC:ssä 6,5 viikkoa ennen tästä säännöstä kuulemista, joten ei useimmat opet siitä näytä piittaavan. Hyvin voi (ainaki tähän asti oon voinu) sanoa kaverille huomenta ja halata vaikka opeja seisois vieressä, kuten tänä aamuna. Tässä vaiheessa varmaan puolet siellä Suomessa olijoista kattoo kieroon ja pohtii että mitä ihmettä toi tuolla höpöttää, lieneekö tullut hulluks maailman toisella puolen. Voin lohduttaa sillä, että hullu olin jo lähtiessäni ja täällä on täysin normaalia halata kaveria aamulla kun näkee ja iltapäivällä kun sanoo moikat, ja vaikka välkällä jos huvittaa :) Ja porukka tervehtii toisiaan sanomalla "Hey beautiful/gorgeous" etc, it feels so nice :)

Nyt säiden lämmetessä ja kesän saapuessa opet on alkanu olee tosi tarkkoja myös hiusten kiinnipitämisestä. Siitä saa välillä kuulla kerran, pari päivässä. Oonki oppinu pitämään ponnaria ranteessa siltä varalta ettei reppu satu olemaan lähellä, reppujahan ei saa viedä luokkaan tunnin ajaks, vaan ne jätetään luokan ulkopuolelle. Oiski huvittavaa saada jälkkää hiusten auki pitämisestä :D

Mitäs muuta on tullu vastaan viime päivinä... Vääristä sukista voi joutua jälkkään, juuri tänään assemblyssä saarnattiin kaikille koulua ja muita ihmisiä epäkunnioittaville ja huonokäytöksisille pojille, jotka eivät olleet käyneet leikkauttamassa hiuksiaan. Poikien hiusten pitäisi ilmeisesti olla suht lyhyet, ei yli korvien mikäli oon oikein ymmärtäny. Ja jos ope huomaa että on meikannu, joutuu käymään pesemässä meikin pois. Tosin, oon ite niin vaalea että vielä reilun viiden minuutin meikkauksen jälkeen kaveritki ihmettelee et "Are you really wearing make up?!?"

Sit meiltä odotetaan erittäin hyvää käytöstä kaikkia opeja ja muita aikusia kohtaan. Assemblyssä meitä pyydetään nousemaan seisomaan jos tulee vieraita puhumaan lavalle tms. Unohtamatta tietenkään että jokaisen assemblyn alussa (joka torstai) lauletaan Australian kansallislaulu ja rukoillaan pitkän kaavan mukaan. Plus puhutaan ainakin puoli tuntia jostain hyvään kasvatukseen liittyvästä aiheesta.

Ihan huumorimielellä mä näitä uusia juttuja kyllä otan, onhan tää ihan mieletön kokemus viettää vuosi tällasessa ympäristössä! Ei Suomessa taida olla kovin montaa tällasta koulua, tuskin ainuttakaan... :D Ja en kyllä vaihtas minnekää muualle tällä hetkellä, kaikista eroista huolimatta tykkään MCC:stä tosi paljon!

-Lotta

Learning to be an Aussie

Aika on täällä menny kuin siivillä, vaikea uskoa että on jo 5 viikkoa Mackayssa takana! Oon ollu superkiireinen ja ehtinykin kokea kaikkea kivaa: Tosiaankin learning to be an Aussie! Arki alkaa hiljalleen täyttyä erilaisista aktiviteeteista, oon ollu parina perjantai-iltana youth groupissa, joka on siis kirkon nuortenilta kerran viikossa. Kaveri koulusta kutsu mut sinne ja oon kyllä tykänny viettää aikaa siellä. En varsinaisesti oo mitenkään uskonnollinen ihminen, mutta näiden tavat harjottaa uskontoaan ja viettää aikaa youthissa on nii erinaista, et oon oikeesti viihtyny siellä! Lisäks oon alottamassa ratsastuksen ja netballin ens viikolla, saa vähän vaihtarikiloja (timtam-kiloja) pois :D Netball on siis australialainen koripalloa muistuttava peli, tosi suosittua erityisesti tyttöjen keskuudessa. Oon myös yrittäny käydä kotirannalla juoksemassa kerran, pari viikossa. En oo ikinä tykänny lenkkeilystä, mutta kun sitä voi tehdä rannalla ja kahlata vedessä kun juokseminen alkaa kyllästyttää... Viime viikonloppu oli tosi turtlish niin ku hostmum sano, onnistuin näkemään paljon pieniä merikilppareita kun kahlasin vedessä! Sellasia söpöjä 5 cm kokosia, vaan muutamia viikkoja vanhoja kilppareita. Olivat kyllä nopeita, en ehtiny saamaan kuvaa niistä :( Olin viikonloppuna myös ekaa kertaa uimassa täällä! Heinäkuun alussa oli far too freezing to go swimming, ja sen jälkeen oon ollu liian kiireinen. Nyt oltiin viettämässä kaunista, lämmintä lauantaipäivää rannalla Paigen, Toddin, niien kavereiden ja Rickin (hostdad) kanssa ja totesin et haluun mennä uimaan. Muut vaan pudisteli mulle päätään ja sano et vesihän on jäätävää. Nauroin niille, annoin kameran ja aurinkolasit dadille ja juoksin veteen shortsit ja t-paita päällä. Lopulta sain myös Paigen, Toddin ja niien kaverin houkuteltua veteen. Ne kilju mulle et mä oon ihan hullu ja et vesi on jäätävän kylmää. Eikä ees ollu, sanosin et oli yli 20 astetta :D

Viikko sitte näin myös ekan kenguruni! Hostmum oli just edellisenä päivänä sanonu, että mitä todennäkösimmin en tule täällä näkemään elävää kengurua, kuulemma ainoat joita täälläpäin yleensä näkee on auton alle jääneitä kengurunraatoja tien vieressä. Oon ilonen ettei mun ensimmäinen kenguru ollu yks niistä, vaan ihan ihka elävänä pellon laidassa! Oli tosin niin kaukana ettei nähny kunnolla enkä saanu kunnollista kuvaa, mutta tässä kuitenkin jonki näköstä todistetta että olin paikalla :)

Oon myös ehtiny tutustua australialaiseen ruokakulttuuriin. Nää syö tosi paljon erilaisia snackseja ja pikaruokaa. Koulun jälkeen jos mum hakee meiät ja ollaan menossa jonneki, käydään vaa maccasin (mäkki) tai hungry jack'sin (maccasia vastaava) drive thrulla hakemassa lounasta. Toinen mikä on tosi suosittua on barbeque. Viikonloppusin siis grillataan ja käytännössä kaikkeen pistetään bbq-kastiketta. Nää muutenki syö paljon enemmän lihaa kuin Suomessa, lähes aina on jotain kokolihaa, joko ihan nautaa tai sikaa tai useimmiten kanaa. Vihanneksia syyään paljon vähemmän, ja neki on aina lämpimiä, esim kukka- ja parsakaalia tai herne-maissi-sekotusta.

Alkupalat, eli jättikatkiksia, kengurua ja krokotiilia

Reilu viikko sitte käytiin ulkona syömässä, hostmum vaan totes et mun pitää päästä maistamaan perinteisiä aussiruokia, kuten kengurua ja krokotiilia. Kenguru maistu aika pitkälti samalta kuin naudanliha, en oo edes varma erottaisinko jos pääsisin maistamaan molempia peräkkäin. Krokotiilin liha on vaaleeta ja melko sitkeää, mutta tosi hyvän makusta sekin. Pysyin aikalailla seafood linjalla, otin pääruoaks paneroitua krokotiilia, jättikatkarapuja ja mustekalaa, nam :)

Ja mitä Australiassa vaihtovuoden viettäminen olisikaan ilman vegemiteä! täytyy kyllä häpeäkseni myöntää, että kesti yli 3 viikkoa Mackayhyn saapumisesta saada aikaseks maistaa sitä, mutta lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja pyysin Paigea tekemään mulle mun ihka ensimmäisen vegemiteleivän. Kaverit koulussa neuvo, että pyydä oikeeta aussia tekemään ensimmäinen vegemiteleipä, ettet vahingossa laita sitä liikaa leivän päälle :D Vegemite on siis perinteinen aussilainen leivänpäällistahna, tosi hapanta ja sanotaanko että mielenkiintosen makusta :) Voinee varmaan verrata salmiakkiin, jota suurin osa suomalaisista rakastaa mutta joka ulkomaalaisten mielestä on aivan kauhean makusta :D En tosin vihannu sitä, oli se ihan syötävää. Siitä huolimatta taidan kuitenki tyytyä voihin ja juustoon leivän päällä :D Pitää lähettää purkki vegemiteä teille Suomeen, niin pääsette maistamaan. Vähän vaikea selittää, se vaan pitää kokea :)

My very first vegemite sandwich!

Täytyy myöntää, että kaiken uuden keskellä mun enkuntaito on kehittyny tosi paljon! Opin uusia sanoja päivittäin ja oon tainnu alkaa poimia paikallista aksenttiakin joihinki sanoihin. Rakastan tätä aksenttia ja näiden slangia, muutamina esimerkkeinä lollies (sweets, candies), I reckon (I think), heaps (lots), Maccas (McDonald's)... Hyvänä ja kilttinä vaihtarina mulla kulkee sanakirja joka päivä koulussa mukana, ja on siitä aika usein hyötyäkin kun saan päähäni tarkistaa jonku sanan. Ajattelen pääosin englanniks ja siten huomaan, kun en tiedä jotain sanaa. Bussissa on hyvin aikaa ettiä sanoja sanakirjasta :) Musta tosin tuntuu, et kaverit on saanu mun sanakirjasta paljon enemmän hupia kun mä, ne rakastaa sieltä sanoja suomeks, rakentaa niistä lauseita ja kattoa ymmärränkö :D Aika usein joudun kylläkin kysymään, mitä ne yrittää sanoa, sanakirja ei ihan toimi niin ku ne luulee, ainakaa suomen kohalla. Mut hauskaa ainaki on! Ja yhen kaverin kanssa käydään melkein päivittäin keskustelu päivän kuulumisista, KOKONAAN SUOMEKS!!! :D Oon myös alkanu näkeä unia osittain englanniks! Usein unet just käsittelee kieltä ja tiedostan unessakin et se on kakskielinen :D Ensimmäistä kokonaan enkunkielistä unta odotellessa...

Terkkuja kaikille, kuulemma ainaki mummi ja pappa käy päivittäin tarkistamassa onko tullu lisää luettavaa!

-Lotta

Teamwork makes the dreamwork!

Otsikko siis mun housen motto, eikä muuten oo ihan huono. Ei ihan onnistunu tän postaaminen parin päivän sisällä, mutta ei anneta sen haitata. Tällä viikolla on kuitenki tulossa vielä toinenki teksti, that's a promise.

Mut joo, arvatkaapa mitä mä olen tehnyt sillä välin kun te siellä kotisuomessa nautitte leppoisasta kesälomasta ja surette, kun se alkaa olla loppupuolellaan? Mulla alko koulu jo 4 viikkoa sitten, täällä kun kouluvuosi, niin ku vuodenajatkin on upside down ja opiskelua on tammikuun lopusta marras-joulukuun vaihteeseen. Täytyy sanoa, että koulu on yllättänyt sillä, kuinka erilaista se on suomalaiseen verrattuna. Kyllähän sitä toki oli kuullut, että se on erilaista täällä päin, mutta ei sitä oikein osannut käsittää Suomessa ollessa. Yritän kuitenki selittää parhaani mukaan, millanen on mun tyypillinen koulupäivä.

Koulupäivä alkaa herätyskellon aina yhtmä mukavalla soitolla klo 05.55, ja siinä pitäisi sitten aamukoomaisena valmistautua kouluun lähtöön. Klo 7.05. poimii koulubussi meiät (mut, Paige-siskon ja Todd-veljen) kyytiin kotiovelta. Asutaan n. 50 km koululta, ja bussimatka kestää mukavat 1,5 tuntia. En enää ikinä valita jos pitää kävellä 20 min kouluun Suomessa :D Mut saapahan ainaki jatkaa yöunia bussissa, kun suurin osa kanssamatkustajista on nuorempia, eikä niistä oikein seuraks ole. Australiassahan ajokortin ikäraja on 16, jolloin saa ajaa vanhemman kanssa, ja vapaasti saa ajaa 17-vuotiaana. Viikko mun jälkee tänne onneks saapu norjalainen vaihtari, joka kulkee samalla koulubussilla osan matkasta, jonka kanssa jutellessa bussimatkat on kuitenki sujunu mukavasti :)

Koulu alkaa siis klo 8.30 house family meetingillä. Kokoonnutaan siis omiin luokkiin 15 minuutiks kuulemaan tärkeät ja akuutit tiedotteet sekä vaan hengaamaan. Tai mun teorian mukaan odottelemaan loppujakin oppilaita saapuviksi kouluun, ettei kukaan myöhästyisi ekalta tunnilta :D Päivän aikana on siis kolme oppituntia, ja yksi tunti kestää 100 minuuttia. Ensimmäisen ja toisen tunnin välissä on 25 minuutin, ja ennen kolmatta tuntia 50 minuutin lunch. Porukka siis syö lounasta/välipalaa yleensä molemmilla välitunneilla. Täällä on tuckshop, josta voi halutessaan ostaa syötävää, mutta suurin osa tuo eväät kotoa. Välkät menee yleensä kavereiden kanssa hengatessa ja mun kohdalla uusiin ihmisiin tutustuessa :) Ihmiset on täällä tosi sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita, porukka vaan tulee juttelee ja kyselee kuulumisia. Ei tällasta vaan Suomessa...

Aina on aikaa ottaa muutama mukaopiskeluposeerauskuva :D

Oppitunnit australialaisessa koulussa on tavallaan rennompia, opiskelutahti on suurimmalla osalla kursseista hitaampi ja joillain tunneilla saa puhua melko vapaasti kavereiden kanssa. Toisaalta joillain tunneilla vallitsee täysi hiljaisuus ja yleisestikin opettajan auktoriteetti on paljon suurempi. Tyypillisen tunnin kaava on seuraava: oppilaat odottavat tunnin alkua luokan edessä ja opettajan saapuessa muodostavat kaksi jonoa; tytöille ja pojille omansa. Tytöt päästetään luokkaan ensimmäisenä ja kaikkien päästä sisälle asti tervehditään opettajaa "Good morning/afternoon Mrs/Mr ______, God bless you!" Joillain tunneilla opettaja pyytää tämän jälkeen jotakuta oppilaista rukoilemaan, mutta useimmiten se jää välistä ja opettaja antaa luvan istuutua. Rukoilu ei kuitenkaan ole samantyyppistä kuin mihin ainakin mä oon Suomessa tottunu, vaan tyyliin "Dear God, I hope we all have a good day today and we won't get totally bored on the lessons. I hope our food is good and there's food enough for everyone in tuckshop." :D Anyways, kun tunti on alkanut, paikaltaan nousemiseen pitää yleensä pyytää opettajalta lupa ja joillain tunneilla ei saa sanoa sanaakaan viittaamatta. Tunnin lopussa oppilaat työskentelevät siihen asti, kunnes opettaja ilmoittaa tunnin loppuneen, vaikka kello olisi jo soinut. Luvan saatuaan oppilaat nousevat seisomaan, kokoavat tavaransa ja opettaja pyytää jotakuta rukoilemaan. Lopuksi vielä tervehditään opettajaa samoin kuin tunnin alussa. Tämän jälkeen ensin tytöt saavat poistua, sitten pojat. Eikös tämä aikalailla näin mene Suomessakin, vai? :D Toivottavasti piristää kaikkien Suomessa olevien, ja kohta kouluun menevien, masentuneita ajatuksia kouluun menosta :) En toki voi mennä sanomaan että näin toimittaisiin kaikissa Australian kouluissa, mutta näin ainakin yksityisessä Mackay Christian Collegessa :D

Opiskeltavia aineita on 7, mulla englanti, maths B (vastaa Suomen pitkää matikkaa), CLEAR (uskonto/filosofia/psykologia), IT Studies (nettisivujen tekoa), Early Childhood (pienten lasten fyysinen & psyykkinen kehitys), liikunta (jossa on myös teoriaa, opiskellaan mm. mistä energia on peräisin yms, aika paljon lukion bilsa 2:n (?) asiaa) ja kotitalous (jossa kans teoriaa, <3 800 sanan essee aamiaisen terveysvaikutuksista & miksi 40 % nuorista ei syö aamiaista <3). Läksyä tulee aineesta riippuen, ja samaa ainetta ei koskaan ole kahtena peräkkäisenä päivänä. Meillä on kahden viikon lukujärjestys, eli vuorotellen viikko A ja B. Tekee muuten lukkarin ulkoa muistamisen aika vaikeeks.

Parhaita paloja maanantain kuvaushetkestä: Liam, Marnie ja Cyndi

Kaikista tiukoista säännöistä huolimattaoon tykänny tästä koulusta tosi paljon. Porukka on tosi rentoa, ja opettajat on jopa rennompia kuin Suomessa, uskokaa tai älkää! Ne ainoastaan odottaa että koulun protokollaa noudatetaan, ja kun kaikki on siltä osin kunnossa, kaikilla on kivaa. Joiltain osin protokollasta ja säännöistä voi yleensä joustaa, esim. hameen pituudesta ja hiusten kiinnisitomisesta, mutta toisaalta juuri viime viikolla oltiin kuulemma potkittu joku poika pihalle koulusta, kun se ei ollu käyny leikkauttamassa hiuksiaan pyynnöistä huolimatta :D Ja voin kertoa, että kaikki on ollu ihan ihmeissään ja opet yleensä järkyttyneitä, kun oon kertonu suomalaisesta koulusta ja vapaamuotoisesta pukeutumisesta, meikkauksesta, opettajien puhuttelemisesta etunimellä yms :D Saa nähdä miten pitkään kestää totuttautua takas suomalaiseen kouluun tän vuoden jälkeen :DDD

-Lotta